|
Post by Venn on Aug 18, 2014 19:20:39 GMT 2
WOODPECKERIN HOITOPÄIVÄKIRJA
hoitaja: etsinnässä
Asuu karsinassa nro. 4
Tarhaus: Tarhataan Mannan, Ithin ja Julin kanssa, tarhassa numero 1.
Loimitus: Sateella sisälle, ei loimea. Ensimmäisten pakkasten aikaan pidetään fleeceloimia, talvella alle -10 asteessa fleeceloimi, -15 asteessa toppaloimi ja -25 asteessa sisään.
Liikutus: Juokseva martingaali sekä jännesuojat takajalkoihin ratsastaessa. Varustetaan käytävällä, molemmilta puolilta kiinnitettynä.
Ajankohtaista: Kaikki ok tällähetkellä.
|
|
|
Post by norpatar on Sept 17, 2014 14:11:59 GMT 2
Tutustuminen Voodiin
Tänään olin jo ratsastanut yleistunnilla, johon ratsukseni olin saanut Ithin. Tunnin jälkeen juuri ennen pois lähtöä Miranda ehti huikata minulle tallin suulta. - Norpatar hei, etkös sä kysellyt eilen multa hoitohevosta? Voodinko sä olisit ottanut, nainen sai tällä täyden huomioni. - Joo kyl mä niin tytkkään tästä paikasta etä haluan sisään tähän elämään täällä ja Voodin mä ottaisin mieluusti hoiviini, vastasin hymyillen käännähtäen kannoillani samalla ympäri ja palaten takaisin talliin. Hetken rupattelun jälkeen sain omaa aikaa Voodin kanssa. Kello oli vasta kuusi, joten tallikaan ei vielä mene kiinni. Miranda lähti itse ratsastamaan, joten jäin talliin kahden Voodin kanssa. Tosin melkein samalla kun Miranda oli lähdössä tuli Heli iltatallia valmistelemaan, joten hän katsoi perääni, kuten tapana on uusille tulokkaille. - Älä anna mun häiritä, mutta kysy toki, jos sulla on jotain kysyttävää, Heli sanoi morjestaen rehuhoneen ovelta, jonne katosikin saman tien. Hain tamman kaapista sen harjat, jonka jälkeen menin sen karsinaan. Tumma kuvankaunis tamma katseli sinisillä silmillään minua, kun astelin riimu kädessä sen luokse. Tamma laski päätään alas kun laitoin riimun. Totuttelimme hetken toisiimme karsinassa. Pyysin Voodia rentoutumaan ja lopttamaan turhan pyörinnän ja tutkimisen, vaikka se tietenkin sai haistella minua halutessaan. Ainut vaatimukseni oli että tamma tekee sen rauhallisesti eikä tungettele minun alueelleni. Voodi huomasi heti kuinka saa huomiota ja rapsutuksia osakseen. Se kääntyi aavistuksen poikittain eteeni laski pään alas ja puhalteli jalkaani vasten tai hellästi hieroin ylähuulellä säärtäni. Yllätyin kuinka sosiaalinen tamma on, joten uskoisin että tulemme hyvin toimeen. Siirsin neidin käytävälle karsinan eteen, jotta voisin harjata sen. Kiinnitin narut molemmin puolin riimua, jonka jälkeen otin kumisuan käteeni ja aloin pyöritellä tamman ihoa. Pienet pyörivät liikkeet kevyellä painamisella tuntuivat selkeästi hyvältä etenkin kaularuston kohdalta ja hännäntyvestä. Kävin koko hevosen läpi kumisualla (en päätä enkä jalkoja, mutta muuten), jonka jälkeen siirryin pölyharjaan ja piikkisukaan. En tiedä kosketaanko täällä piikkisualla hevosiin, joten en käyttänyt sitä. Itse kyllä omat putet ja pidempikarvaiset yksilöt harjaan kahta harjaa (piikkisuka ja pölyharja) käyttäen kauttaaltaan. Jalat jä pään harjasin pehmeämällä harjalla, jossa oli lyhyemmät harjakset. Kaviot puhdistin ja tarkastin samalla onko kengät kunnolla kiinni. Vasemmasta etusesta tuli ällöttävä mädän haju ja säteen uurteet olivat tummat. Hain ämpärillisen lämmintä vettä ja kovan kavio harjan. Samalla huikkasin Helille. - Voodilla onalkavaa sädemätää vasemmassa etukaviossa. Pesen sen ja seurataan pari päivää, jos pahenee tai jos on pahempi jo aamulla, niin kannattaa varmaan lääkkeet heittää leviämisvaaran estämiseksi, sanoin rehuvaraston ovelta - Okei, hyvä kun huomasit. Ilmoitan Mirandalle ja aamutallityöntekijälle. Seurataan paripäivää pelkällä pesulla, jos se siitä lähtee. Aamulla jos on huonompi niin me laitetaan siihen lääke ja lenkkari, niin saa olla rauhassa, Heli vastasi heinien kimpusta. Voodi piti kaviota hyvin ylhäällä ja malttoi jopa hetken seistä jalka ämpärissä, jotta jalka likoaa. Hain pyyhkeen sillä välin. Harjasin uurteet huolella ja painelin kuivaksi pyyhkeellä. Nyt olisi tärkeää että tamma olisi kuivassa. Karsinassa oli pissat, joten siistin ne pois talikolla pikaisesti ennen tamman karsinaan päästämistä. Jotta kavio ehtisi kuivahtaa annoin Voodin seistä viellä käytävällä hetken karsinan puhdistuksen jälkeenkin ja selvittelin neidin häntää siinä samalla. Apunani ei tällä kertaa ollut kuin piikkisuka ja omat käpälät. Koska en tiennyt saako sukaa käyttää, niin omat kätöset toimivat kätevästi selvittely välineenä ja viimeisen silauksen annoin sualla vasta. Kun häntä oli selätetty päästin Voodin karsinaan ja otin siltä riimun pois. Vein harjat ja ämpärin paikoilleen ja sanoin moikat Helille ja Voodille. Lähdin tallilta pois ja samalla vein talikon vielä varastoon. t. Norpatar ps. Anteeksi kirjoitusvirheet. Vieraskone, jossa kieliasetukset pielessä minkä vuoksi oikeinkirjoituksen tarkastusohjelmat eivät pelitä. Lisksi oikolukua haittaa sokeusomaan tekstiin ja lukihäiriö.
|
|
|
Post by Miranda on Sept 17, 2014 22:05:10 GMT 2
Oikein mukava tutustumistarina! Voodin luonne tuli hienosti esille. Pidän todella paljon kuvailutyylistäsi, se tekee tekstistä miellyttävän ja kiinnostavan lukea. Kappalejaot olivat soivia. Tästä tekstistä en bongaillut kirjoitusvirheitäkään juurikaan 15v€, 2ap ja 1lp, eli onneksi olkoon, olet nyt tasolla 1!
|
|
|
Post by norpatar on Sept 22, 2014 11:34:47 GMT 2
Ajelin aamusta töihin vanhempieni talliin. Tallimme sijaitsee Lapissa, mutta Myllykujan ohitse sinne ajaa vain reilun tunnin, joten asustan Kellojärven ja Myllykujan välissä mukavassa pikku mökissä yhdessä kihlattuni kanssa. Aleksi istui pelkääjän paikalla ja näpersi tabletilla nettisivujamme. Juuri ennen Myllukujaa Björkdalenin mökin risteyksessä pusikosta loikkasi tielle Voodi. Tein äkkijarrutuksen ja Aleksi heitti tabletin menemään ja loikasi pihalle. Hätävilkut päälle ja autosta ulos. Otin takakontista kunnon heppiksen välinevarastosta liinan, jonka avulla estimme Voodin etenemisen tiellä. Tamma antoi helposti kiinni ja Aleksi lähti taluttamaan tammaa tietäpitkin. Pusikon jälkeen näimme ojan pientareella Finnan ja Lunan. Auto jälleen hätävilkuille ja tällä kertaa minä lähdin pyydystämään tammoja. Finna ei luopunut vapaudestaan, mutta Lunaa kiinnosti taskussani ollut paperin palanen sen verran että sain karkulaisen kiinni. Päätin soittaa Mirandalle.
- Moi, kuule teiltä taitaa puuttua kolme tyyppiä. Finna, Luna ja Voodi seikkailee täällä Björkdalenin mökin kohdilla. Voodi loikki jo melkein mun auton alleni, selostin Mirandalle tapahtumia. - Herran jestas sentän koko lauma karussako? Heli on tänään vuorossa. Mä tuun sinne otetaan herkkuja mukaan niin saadaan karkulaiset kiinni. Käyn Helillekin sanomassa, Miranda vastasi. - Joo ei tässä enään hengenhätää ole Luna on mulla jo kiinni ja Voodi on Aleksilla, mutta Finna ei luovu vapaudestaan. Me lähteään taluttamaan näitä tallille eiköhän tuo Finna seuraa, kun huomaa jäävänsä yksin, tokaisin ja puhelimme päättyi tähän. Ehdin kuitenkin ennen puhelun päättymistä kuulla Mirandan tempovan kenkiä jalkaan ja paiskasevan ulko-oven kiinni.
Heli ja Miranda lähestyivät meitä yhtenä rintamana kuin hyökkäävät sotaratsut Helilla pari riimunnarua mukanaan ja Mirandalla kaura saavi, jota hän heilutteli villisti kutsuen Finnaa. Voodin se sai eloa ja tuo poni meinasi kuskata miestäni, jolla on pituutta kuitenkin reilu 186 senttimetriä ja kokemusta hevosista yli 15 vuotta. Aleksi nykäisi hiukan napakammin liinasta ja sai Voodin huomion takaisin itseensä. Luna vain käveli tyytyväisenä rinnallani aivan kuin se olisi ollut onnellinen ettei tarvitsekaan pidemmälle seikkailla. Tammalle taisi tässä pienessä karkumatkassa olla ihan riittävästi jännitystä. Miranda ja Heli pyydystivät Finnan kiinni tallipihassa, jossa me saimme sen ajettua tarhan nurkkaan ja siirsimme tammat oikeaan tarhaansa. Huomasimme että Heli ei ollut laittanut tarhan porttia huolelliseti kiinni, koska kiinnitysmekanismi oli hiukan vääntynyt eikä loksahtanut ihan paikalleen. Kun hepat olivat notkuneet vasten porttia, niin se oli auvennut ja vapaus koitti tammoille. Korjasimme kiinnityksen Aleksin kanssa, jonka jälkeen jatkoimme matkaa töihin. Nyt tunnin myöhässä töistä, joten tarvii varmaan soittaa matkalta työpaikalle. No ne ymmärtää kun hevosyritys eikä siellä niin justiinsa ole nämä työajat, koska ratsastamme tänään Aleksin kanssa läpi ratsastuskoulun hevoset, joista opettaja on valittanut että ne alkavat olemaan liian villejä ja ponit tekevät yhteis lähtöjä. Yksi poneista on kuulemam alkanut jumittaa ja jos sitä komentaa heittää maate (tosi kiva)...
|
|
|
Post by norpatar on Sept 23, 2014 10:41:16 GMT 2
Voodin aamupäivän luottamusharjoitus
Saavuin aamupäivästä joskus 12 jälkeen hoitamaan Voodin. Olin palaamasta aamutöistä, joten päätin piipahtaa Myllykujassa. Aamutallissa oli tänään länkkänuorukainen Teemu. Hyvä, häneltä voinkin kysyä apua Voodin kanssa.
- Moi, mä oon Eleonora tai siis Norpatar. Hei sattuiskos sulla olemaan naruriimua, mieluusti ponikokoon taittuvaa, esittäydyin nuorukaiselle joka oli juuri satuloimassa Okraansa. - Ai moi, ei ollakaan vielä tavattu. Teemu, hän vastasi kohteliaasti ja kätteli minua. Yllätyin luulin hänen olevan toivoton naisten mies, mutta nyt hän olikin kohtelias herrasmies. - Ja on mulla naruriimuja. Mihis tarvit etkai Voodin kanssa, hän jatkoi hieman epäilevään sävyyn, vaikka yrittikin peitellä epäilyksiään. - Voodin kanssa nimen omaan. Aattelin jos saisin vähän pyörittää sitä pyöröaitauksessa. Se vois tehä sielle hyvää, jotta se oppisi olemaan sitten käytävälläkin paikallaan, kun käsketään olemaan, vastasin hyvin itsevarmasti. - Ai harjoitat sinä luonnollistahevosmiestaitoutta. Epäilin sitä hiukan, kun olet kuitenkin kilpatallin typykkä, nuorukainen sanoi. Huokaisin syvään ja olin avautua, että kyllä meidän orit seuraavat joka ikistä hoitajaansa vaikka vapaana, eivätkä vilkuile tammoihin. Ne kun on varsasta tai siitä asti opetettu ihmisen "alaisiksi", ihminen on hyvä ystävä, mutta silti pomo. - Joo kaikkea sitä ei uskoisi päältä päin. Ajattelin kuitenkin sen olevan loistavaa tutustumista Voodin kanssa. Olen tulossa illalla tunnille, niin jos saisin vaikka Voodin ratsuksi olisi jotain pohjatyötä jo alla, muutakin kuin se alkeistunti, vastasin mahdollisimamn asiallisesti. Itselläni on pahatapa lähteä mukaan sivuraiteille, jos joku sinne johdattaa.
Seurasin nuorukaista tallin vintille, jossa hän avasi ison arkun, joka oli pelkistetyn puuarkun näköinen. Lähempää huomasin sen olevan rodeoarkku. Hienot valurauta koristeet ja päällä keskellä komea solki. Arkusta solkia löytyi lisää ja vilkuilin niitä nuorukaisen olan ylitse. - Aikas komeita vai mitä, hän vinkkasi minulle silmää. - Upeita, mullakin on muutamia voittosolkia ratsastusluokista, mutta en ole koskaan ratsastanut rodeohevosella saati härällä, sanoin mykistyneenä. - Oletko ratsastanut kilpaa myös rodeolajeja vai, poika kysyi hämillään. - Joo mulla oli tila ennen Texasissa. Tila on nykyään serrkuni ja silloisen valmentajani hallussa. He pitävät siellä matkailutoimintaa ja kasvattavat mustangeja sekä quarterhevosia, vastasin pojalle. Teemu järkyttyi ja ojensi minulle naruriimun ja painavan koulutusnarun. - Kiitos, sanoin ja lähdin alas. Poika jäi miettimään vintille sanojani. Ei sitä ehkä uskoisi, että tälläinen kaupunkilaistypykkä hienosta oriasemasta olisi kasvanut Texasissa karjatilalla, joka kylläkin muistutti minulle enemmän hevostilaa.
Painelin suorinta tietä tarhoille. Matkalla soitin Vennille, jolta pyysin lupaa työskennellä Voodin kanssa pyöröaitauksessa. Tämä myönsi minulle luvan ja sanoi tulevansa seuraamaan toimintaani. Hän kuulemma maalaisi tänään estekalustoa varastolta, josta hän näkee suoraan pyöröaitaukselle. Tarhan portilla vislasin ja sain tammojen huomion. Ne lähtivät laahustamaan kohti porttia Voodi pysytteli hiukan Finnan takana, joka tuli reippaimmin tervehtimään tunkeilijaa. Mienen maarittelun jälkeen Voodi antoi kiinni ja sain kaverit hätisteltyä hiukan kauemmaksi. Portista tamma pyörähti kätevästi ulos, joten ei muutakuin portti kiinni ja tallille. Teemu oli saanut Okransa melkein valmiiksi, joten laitoin Voodin sellaiseen paikkaan kiinni, että Teemu pääsee halutessaan lähtemään ennen minua. Poika kuitenkin seuraili toimiani ja tuntui pistävän huomioon päänlasku kehoitukseni. Niistä ei tainut yksikään jäädä pojalta huomiotta. Tunsin nuorukaisen katseen selässäni ja kuulin hymähdykset, joita pääsi vahingossa pojan suusta. Laitoin Voodille pintelit joka jalkaan ja bootsit etusiin, jos hän vaikka haluaakin riehaantua, niin ei satu vahinkoja. Talutin tamman naruriimulla pihalle ja menimme pyöröaitauksen suuntaan. Samaan aikaan lähti myös Teemu ja Okra liikeelle. Poika ponnisti pihassa satulaan ja seurasi meitä pyöröaitukseen. Kun hän näki Vennin hän jatkoi muina miehinä matkaa maastopolulle.
Turvallisuus ennen kaikkiaan, ajattelin avatessani porttia ja pyöräytettyäni tamman sisään. Tein alkuun perusharjoitteita, jossa Voodin tuli väistää erisuunnista minua. Se ei missään vaiheessa saanut kääntyä minusta pois, vaan sen tuli astua ristiasekeleita, jos kävelin sen lautasia kohden. Sama oli jos kävelin lapaa kohden, mutta se oli Voodille selkeästi vaikeampaa. Etenimme kaikessa rauhassa. Päästin tamman irti pyöröaitaukseen ja aloin juoksuttamaan sitä. Pyysin tammaa pysymään liikeessä askellajilla ei ollut niin väliä, kunhan se ei ollut käynti. Käytin ääntäni ja narun pyörittämistä apunani tamman käskyttämisessä. Neiti tuntui olevan vireä ja sen mielestä tämä oli mukavaa vaihtelua. Huomasin Niinan tulleenpyöröaitauksen kulmille.
-Hei sähän osaat käsitellä hevosia. Olisitko voinnut tulla auttamaan Angien kanssa tänään. Mulla olis tarkotus nousta sen selkään heti kun löytyis avustaja, joka olis tehnyt sitä ennenkin. Nyt oon juoksuttanut tammaa tässä pyöröaituksessa varusteet päällä ja kokeillut jakkaralta laittaa painoa. Eipä tunnu välittävän mitään, Niina sanoi hymyillen aitojen välistä. - Joo kyl mä ehin tänään auttaa. Mulla menee vartista puoleentuntiin vielä Voodin kanssa, riippuu miten hän suhtautuu tuleviin testeihin, vastasin takaisin hymyn kera.
Pyysin Voodilta siirtymisiä ja aina kun käänsin selkäni tamma pysähtyi katsoen perääni. Kun lähdin kerran kävelemään tamma käveli perässäni. Kääntäessäni katsetta lempeästi tamman suuntaan näin sen hiippailevan aivan taakseni. Voodi kosketti pehmeästi turvallaan kättäni, josta se saikin sokerinpalan kiitokseksi käyttäytymisestään. Otin Voodin naruun ja taluttelin sitä vielä hetken aitauksessa, jonka jälkeen lähdin talliin. Tallissa hoidin tamman ja tarkastin jalat huolella, ettei siellä ole mitään haavoja tai vastaavaa. Tämän jälkeen vein Voodin takaisin tarhaan ja palautin naruriimun Okran karsinan eteen.
Niina oli harjaamassa ja varustamassa Angieta pesupaikalla, josta kuului puhetta, komennusta ja välillä kavion pauketta. Nuorukaisessa taitaa olla virtaa riittävästi. Nainen talutti tamman ulos ja pyöröaitukseen, jossa sain hetken seurata heidän yhteistyötään. Tämän jälkeen Niina viittoi minua juoksuttamaan, jotta saisin jotain kontaktia tammaan ennen selkäännousua. Angia toimi hyvin ääniavuilla eikä se pahemmin pyrkinyt tunkeutumaan keskelle päin. Portin kohdalla se vilkuili aina jotain. Niina antoi merkin että voin lopettaa ja pyysin Angien käyntiin. Tamma oli sopivasti rauhoittunut selkäännousua varten. Minä pidin tammaa paikallani ja Niina teki selkäännousu harjoitteita vaihe kerrallana. Hän taputteli tammaa selästä ja satulaa, jotta siitä kuuluu ääni. Minä puolestani kehuin äänellä kun kaikki sujui hyvin tai jos tamma alkoi epäillä otin hiukan tiukemman ottteen ja pyysin tammaa laskemaan päätään kevyesti painetta lisäten poskihihnojen kautta niskahihnaan. Niina toisti harjoitteita kaikessa rauhassa ja pääsimme kävelemään aina välillä. Joskus niina roikkui mahallaan tamman selässä ja joskus hän hyppi tamman vieressä. Lopuksi Niina nousi ratsaille ja avustin jalustimen hänen jalkaansa. Pehmeästi nainen laskeuti satulaan ja kehui tammaa taitavaksi. Pääsimme kävelemään parikierrosta molempiin suuntiin minun taluttaessani tammaa. Venn seurasi mielenkiinnolla pensselinsä varresta puuhia ja kun Niina nousi ratsailta hän hurraasi varastostaan. Angie katsoi hölmistyneenä yleisöään ja me molemmat kehuimme sitä. Paras tottua villiintyvään yleisöön, jos kilpakentille aikoo.
Minun oli aika lähteä tällä kertaa kotia kohti, jotta pääsisin takaisin tänne tunnilleni.
|
|
|
Post by Miranda on Sept 26, 2014 17:00:38 GMT 2
22.9.: onneksi hevoset eivät kerenneet karata pidemmälle, hui . Mukava tarina, yksi ainoa asia häiritsi: ponitamma Fina on yhdellä ännällä . Hoitajakohtainen tehtävä suoritettu, saat tästä palkkioksi erikoisemman satulahuovan, 1ap, 1lp ja 10v€. 23.9.: sait takuulla tehtyä vaikutuksen tallin henkilökuntaan, hieno homma . Sekä Angie että Voodi saivat hieman koulimista, jota ne hieman ehkä kaipaavatkin. Tarinassa tuli kiinnostavasti esiin hahmosi menneisyyttä. Saat tästä 20v€, 2ap ja 1lp, sekä hoitajakohtaisen tehtävän suoritetuksi.
|
|
|
Post by norpatar on Sept 30, 2014 11:21:25 GMT 2
Henna soitti minulle aamupäivästä ja tiedusteli olisinko ehtinyt tulla tallille avustamaan polttariporukan kanssa. He tulisivat kuulemma kahdelta ja sitä ennen hevoset pitäisi olla valmiina. No sopiihan se. Olin aamun töissä ja kahdeltatoista pääsin, joten ajoin suoraan Myllykujaan. Teemu ja Henna ottivat jo polttariratsastukseen osallistuvia hevosia sisään. Mink ja Jörö ovat luonnollinen valinta luottamukselliseen tehtävään, mutta Luna ja Voodi minua hiukan arvelutti. Kuulemma siellä olisi yksi kukenut, joka ottaisi Lunan ja itse polttareita juhliva ottaa ponin (oletan siis Voodin). Tehtäväkseni jäi laittaa Voodi edustuskuntoon. Henna toi sille valkoiset pintelit ja valkoisen satulahuovan. Kuulemma hänet on puettu kouluratsastajaksi henkilö joka ei ole oikeastaan koskaan ratsastanut kunnolla.
Hoidin Voodin pesarissa, koska muille ei ollut tarvetta pesuun. Ensimmäisenä pesin voodin jalat vedellä saippuin ne ja huuhtelin. Näin jalat näyttivät sentään mustilta. Kuivasin jalat, jonka jälkeen harjasin tamman huolella. Tämän jälkeen minulla oli vielä 40 minuuttia valmiistaa tammaa, joten letitin harjan. Ensimmäisenä tasoitin harjan ja tarkastin että se on suunnilleen saman paksuinen joka paikasta. Noudin autostani letitys setin, jossa on lettareita ja lankaa. Sain Teemulta lainaan shine, jotta häntä olisi selvä. Letitin ranskanletille noin puolet häntä ruodosta, jonka jälkeen normaalilla letillä loput, jotta osa hännästä jää vapaaksi ja letitetty kapea suikale käännettiin ranskalaisen letin sisään ja kiinnitin sen ompelemalla. Vielä on aikaa, joten hännän vapaa osa tiukalle letille (saadaan laineetkin vielä aikaiseksi). Jaoin harjan lettareilla tasaisiksi pompuloiksi, jonka jälkeen aloitin letityksen. Kiinnitin letit langalla, jotta ne pysyvät siisteinä ja napakoina. Voodin harja aines on juuri sopivaa tiukkojen lettien tekoon, joten sykeröistä tuli melkoisen makeat. Ne pysyivät sopivasti pystyssä eivätkä harottaneet joka suuntaan. Kiinnitin sykeröt viellä varmuuden vuoksi kevyellä lakkasuihkeella. Nyt niiden pitäisi kestä vaikka paripäiväiset kilpailutkin. Otsatukkaan tein vain saman kaltaisen alun kuin hännälle eli pieni pätkä ranskanlettiä.
Ihastelin työnitulosta hetken ja totesin olevan aika pintelöidä ratsu. Voodi seisoi kiltisti paikallaan ja nautti saamastaan huomiosta. Tosin siitä selvästi häiritsi kun ollaan kotona ja jo valkoisia pinteleitä laitetaan jalkoihin. Olisiko kotona kilpailut? No varustin ponin ja kiinnitin sen vielä riimusta pesariin. Avasin hännän ja vedin muutamalla vedolla jouhet suoriksi, jotta ne olisivat tuuheat, mutta laineet eivät kärsisi. Valmis totesin ja kurkistin tallin puolelle. Henna tuli tarkastamaan työntuloksen ja oli selvästi tyytyväinen. Voodi seisoi ryhdikkäänä pesukarsinassa. Sain ohjeikseni laittaa kypärän ja hanskat ja viedä Voodi pihalle. Kello on sen verran että polttari henkilöt tulee kohta. Teemu lähti kanssani pihalle ja auttoi minut ratsaille. Tarkoituksena oli viedä Voodi piiloon, josta toisin sen hienolla ravilla polttariporukan ohitse. Päähenkilö on silmät sidottuna, kun ravaisin mahdollisimman läheeltä.
Mensimme varaston taakse piiloon ja odottelimme Hennan käskyä. Teemu norkoili varaston reunalla, jotta näki minut ja Hennan. Kun merkki tuli ohjasin Voodin pois piilosta ja siirryimme raviin. Tunsin tamman jännittyneen. Kukaan ei kertonut että heillä on ilmapalloja mukan. Yritin pysyä rauhallisena ja ohjasin Voodin hiukan kauempaa ohitse. Henna yritti pidellä ilmapallot pilossa. Kuitenkin yksi palloista karkasi mieheltä (kyllä he olivatkin miehiä) ja lennähteli tuulen mukana onneksi hiukan pois päin meistä. Voodille se kuitenkin ol iriittävästi ja sainkin pienen laukka näytteen annettua. Poni yritti paeta tarhoille Finan luokse ja pääsikin sinne, koska tiesin sen rauhoittuvan kaverin seurassa. Teemu hölkkäili perässämme ja tulimme häntä jo vastaan. henna oli tapahtuman kulun jälkeen käskenyt pallot autoon, eikä Voodia enään pelottanut niin paljoa. Tosin tämä avioituva mies oli asiasta hieman järkttynyt, mutta totesi ettei ehkä kuole jos tippuu, kun hevonen on noin pieni. Menimme kentälle, johon Teemu ja Henna hakivat Lunan, Jörön ja Minkin. Minkin hoitaja Ttanja tuli sopivasti ja otti poninsa hoitoon. Näin jokaiselle oli avustaja ja Lunalla ratsastava vaikutti kyllä pätevältä, joten ei syytä huoleen.
Alkutunti sujui moitteitta, koska miehet vain kävelivät ja ravailivat. Voodikin suostui ravaamaan ilman että olen vieressä. Mies jopa uskaltautui laukkaamaan muiden yllytyksestä johtuen. Voodi laukkasi vähän turhankin kiltisti, koska mies yltyi vain kokeilemaan yhä uudestaan ja niin tietysty yhdellä laukka pätkällä Luna potkaisi Voodia, koska tämä laukkasi lähestulkoon kylkeen kiinni, kun mies ei saanut Voodia kääntymään. Tosin ei osumaa, koska tamma oli todella nopea väistämään, mutta mies mätkähti maahan ja Voodi häntä tötteröllä karkuun. Mink sattui olemaan kohdallamme ja valmiina säntäämään juoksuun, joten minä ja Ttanja nappasimme ilman suurempia miettimisiä kiinni tammasta molemmin puolin ja ankkuroiduimme maahan. Teemu otti Voodia kiinni ja Henna tarkasti miehen kunnon. Tämä oli kyllä jo jalkeilla ja naurahti vain. Toki pyysy myös anteeksi Lunalla ratsastaneelta bestmäniltään. Teemu sai villikon kiinni jha rauhoitettua. Minä laskin Minkistä irti, mutta Ttanja jäi hetkeksi varmistamaan, mutta pääsi jo seuraavalla kieroskella kokonaan pois. Henna ohjeisti laukkaamaan vain uralla ja saa kääntää pois, jos osaa eli lähinnä Lunalla saa laukata vaikka ympyröitä.
Loppu tunti oli paljon rauhallisempi vaikka kävimmekin vielä rantapolulla käppäilemässä. Hengissä tallinpihassa. Hevosen henkilökunnalla tai hoitajilla, sekä asiakkaat heiluttamassa auton ikkunasta ajaessaan pois. Huhhu... Purin Voodin pesukarsinassa, missä olin sen kuntoon laittanutkin. Minulla meni aikaa lettien purkamiseen, koska olinkin saanut niistä yllättävän pysyvät. Onneksi Henna oli ottanut kuvia kamerallaan, jotta saimme mahdollisesti ikuistettua ponin kauneimmillaan. Harjasin Voodin karvan ja jouhet etenkin harjasta huolella, jotta lakkaa ei jäisi tamman harjaan. Kun ponit oli takaisin tarhassa menimme juomaan kaikki neljä kupposet kahvia tai Lisbethin mehua. Itse pysyttelin mehulinjalla Ttanjan kanssa. Tilaisuus oli purettu ja iltatunteihin valmistautuminen alkoi, niin lähdin kotiin. Uhkailin Hennaa että saatan ilmestyä illasta takaisin, jos hän vain huolii minut tunneilleen vielä.
|
|
|
Post by norpatar on Sept 30, 2014 11:23:01 GMT 2
Tarkastin tietysti Voodin potku haavojen varalta, mutta mitään jälkeä ei löytynyt, joten kaikki kunnossa. En havainnut edes turvotusta. Ja tamman jalkakin näyttää olevan jo ihan ummessa. Naarmu vain siis viime kerralla
|
|
|
Post by Miranda on Oct 9, 2014 10:17:37 GMT 2
Tarinassa on mahtava idea, ja mukavaa vaihtelua tallin arkeen! Onneksi mitään vakavempaa ei käynyt . Suoritit hoitajakohtaisen tehtävän, siitä saat bonusta 10v€ + ketjuriimunnarun. Tarinasta itsestään saat 15v€, 2ap ja 1lp.
|
|
|
Post by norpatar on Oct 12, 2014 10:54:38 GMT 2
Normipäivä?
Saavuin puoli kymmenen aikaan tallille ja luin listasta Voodin osallistuvan aamupäivän koulutunnille. Kuitenkin tyttö joka on osallistumassa Voodilla tunnille ei pärjää sille hoitotilanteessa. Koska tyttö on niin arka eikä uskalla komentaa Voodia, niin Henna pyysi minua laittamaan Voodin kuntoon. Tämä sopi minulle vallan mainiosti, mutta ensin esteryhmä lähtee tunnille. Ryhmässä oli pari uutta tyttöä ja heidän fanilaumansa, joka vain sääti tallissa ja puhu hyvin kova äänisesti. Henna huomautti muutamaan kertaan tallin järjestyssäännöistä ja saikin lauman hiljaiseksi. Uudet tytöt tuntuvat olevan teinejä parhaassa iässä. Hirmuinen valitus ja purnaus kuului Minkin karsinasta, kun toinen joutui menemään tälläisellä takkuponille ja toinen pääsee puoliverisellä hyppäämään. Että kaikki virheet kuulemma johtuu ponista. Huokaisin ja marssin kentälle. Autoin Hennaa kokoamaan esteet kentälle ratapiirroksen mukaisesti. Rakensimme suhteutettuja välejä neljästä pystystä toiselle pitkälle sivulle ja pysty okseri sarjan toiselle. Äärettömän yksinkertainen rakentaa, mutta monenlaisia tehtäviä pystyy ratsastamaan. Tuntilaiset saapuivat kentälle ja autoin vanhat oppilaat ratsaille. Henna auttoi uudet samalla tutustuen heihin ja kertoen estetuntien säännöt ja yleisesti mikä on tallin käytäntö. Jäin hetkeksi seuraamaan tunnin kulkua, kunnes huomasin mustan maasturin tulevan pihaan ja sieltä nousi pieni ujo tyttö ulos. Kyseessä on varmaankin Anna, joka ratsastaa Voodilla. Menin talliin ja kerroin Annalle että voin laittaa Voodin kuntoon. Hän halusi tulla mukaan, jotta pystyisi joskus laittamaan Voodin itsekin kuntoon. Anna auttoi harjaamisessa, mutta jotenkin Voodi tuntui kireältä jo siinä, vaikka yleensä nauttiikin harjauksesta. No rauhoittelin tammaa äänellä ja toivoin hiljaa mielessäni sen olevan kiltisti tunnilla. Henna halusi pintelit koulutunnille, joten käärin tammalle kaikkiin jalkoihin puuvillapintelit ja paksut patjat. Anna yritti samalla puhdistaa Voodin kavioita, mutta tamma kiukutteli poikkeuksellisesti. Se nyki etujalkaa, mutta Anna sai ohjeitteni avulla pidettyä jalasta kiinni ja puhdistettua sen. Paniikin alkeet syntyivät takajalasta. Voodi nimittäin riuhtaisi jalan oikein kunnolla pois ja huitaisi vähän kuin potkaistaakseen Annnaa. Tyttö perääntyi vauhdilla ja sanoi ettei eneään uskalla. Minä puolestani nappasin Voodin riimusta saman tien kiinni ja nykäisin komentavasti. Oli minun vuoroni kokeilla. Voodi heitti takakaviotaan niin voimalla etten saanut pidettyä siitä kiinni. Vaikka tallini isot puoliverisetkään eivät saa minua heitettyä pitkin seiniä, niin Voodin napakka potkaisu linkaisi minut päin karsinan seinää. - Voodi senkin sika, karjaisin tammalle. Teemu tuli ripein askelin paikalle, kun kuuli tömäyksen. Minä pitelin vasenta kättäni, kun olin törmännyt karsinan seinään kyynerpää edellä. - Mitä hittoa täällä tapahtuu, hirmuinen kolina ja huuto kuuluu toimistoon asti, Teemu sanoo tullessaan viereeni. - Ei mitään vastasin suutus päissäni ja nappasin tamman jalasta kiinni. Voodi yritti uudelleen, mutta olin paremmin hereillä ja samalla kun tamma yritti heilauttaa jalan iskeydyin kaikilla voimillani tamman lautasille ja painoin sen väkisin toiselle seinustalle. Jalka uudelleen ylös ja kunnon kengitys otteeseen. Tamma yritti edelleen mutta minun ärinäni ja Teemun napattua riimusta kunnon otteen tamma tyytyi kohtaloonsa. Ilman Teemun kiinnipitoa tamma olisi varmaan saanut vielä heitettyä minut kiviseinääkin päin, mutta poika nosti neuvokkaasti Voodin pään niin ylös ettei sillä ollut mahdollisuutta. Anna seurasi sivusta tapahtumaa hämmentyneenä. Kun kaviot oli putsattu heitin satulan samalla raivolla tamman selkää eikä se uskaltanut liikahtaakaan. Suitset päähän ja jätin ponin seisomaan kiinnitettynä riimusta käytävälle. Marssin toimistoon ja otin pakastimestä kylmäpakkauksen. Painoin kylmää kyynerpäähän noin 10 minuuttia ja sillä välin Teemu oli lähettänyt hevoset kentälle. Pahaksi onnekseni vielä tämä uusien tyttöjen fanilauma saapui talliin ylistäen upeita ratsastajiaan ja pitivät hirmuista älämölöä. Kuulin kaikki sanat toimistoon asti vaikka istuin kauimmaisessa nurkassa enkä todellakaan olisi halunnut kuulla yhtään mitään. Siinä vaiheessa kun he alkoivat arvostella tallin hevosten laatua ja seuraavan tunnin ratsastajia minulla meni hermot. Etenkin kun kuulin heidän puhuvan Voodista ja Annasta, kuinka tyttö ei uskalla itse hoitaa edes hevostaan. Marssin toimiston ovelle. - Tallissa ollaan HILJAA eikä täällä puhuta PAHAA kenestäkään. Lisäksi virheet johtuvat teistä eikä hevosista Minkiä parempaa opetushevosta saatte etsiä, sanoin hiukan kovempaan äänensävyyn, jotta minut otetaan huomioon. Paiskasin toimiston oven kiinni ja marssin pihalle. Teemu tuli vastaan ja virnisti. Hän oli varmasti kuullut mitä sanoin ja olisi halunnut kommentoida jotain ei niin herttaista, mutta vaikeni kun mulkaisin häntä. Seurasin Annan ja Voodin tuntia. Pakko myöntää että tyttö ratsastaa älyttömän hyvin ja saa kyllä Voodin rentoutumaan. Hennalla oli jälleen hyvä harjoitus ja vahva näkemys asioihin ja vaati että ratsukot tekevät säntillistä työtä. Vielä minä joku päivä haluan Hennan yksityistunnille. Siellä saa varmasti vaikka mitä aikaiseksi. Ihmettelin kun esteryhmä ei tule purkamaan, mutta Henna selitti yleisryhmän hyppäävän tänään, joten esteet saa jäädä sen takia. Voi kun olisikin kiva tulla hyppäämään pitkästä aikaa, mutta katotaan nyt. Illan koulutuntikin houkutteli minua valtavasti seurattuani kyseistä tuntia. Kävin tallissa vielä ennen lähtöäni ja sieltä kuului hiukan liian kovaa puhetta, mutta puhe vaikeni, kun astuin näkyviin. Fanilauma todellakin hiljeni. Teki mieli huutaa täysiä ylistyshuutoa, mutta vaikenin ja hymyilin vain heille mahdollisimman ystävällisesti. Jopa lähtiessäni pois toinen tytöistä vei Minkin satulaa pois ja totesi että olen oikeassa Mink on huippu hevonen opetuskäyttöön. Lähdin tallilta samoihin aikoihin, kun koulutunti lopetteli ja varmistin Annalta saako hän purettua Voodin. Teemu lupasi tarvittaessa autaa, mutta tammo oli niin raukean näköinen että tuskin tulee ongelmia. t. Norpatar Suoritetut tehtävät: Hoitohevosesi yrittää kokeilla sinua, miten? Pärjäätkö sille? (T) Ja Lauma nuoria.
|
|
|
Post by Miranda on Oct 13, 2014 16:30:49 GMT 2
Aina ei mene niin kuin elokuvissa, ja hevosten kanssa saa kyllä välillä purra hammasta. Voodi otti varmasti opikseen, ja tallista löytyy luupäisiä otuksia (niin nelijalkaisten kuin ihmistenkin parista), joille on vain oltava jämeriä. Hienoa toimintaa . Palkkioksi 17v€ + 2ap + 1lp. Tehtävät suoritettu, ja siirryt kolmostasolle, bonuksena 5v€ + pikeepaita Mestyn varusteesta.
|
|
|
Post by norpatar on Oct 27, 2014 12:18:13 GMT 2
Apuun hälyytys:
Henna otti minuun yhtäyttä teksiviestillä, jossa nainen kirjoitti näin: "Missäs neiti menee. Voodi on järkyttävän näköinen tarhassa. Se on läpimärkä, viluissaan ja ihan märäb mudan peitossa. En saa sitä kiinni, kun se vain riehuu." Tämän saatuani vastasin että olen tulossa ja matkasin suoraan kirjanpidon äärestä tallille. Heti pihaan kaartaessani näin Hennan ja Teemun kaurasankojen kanssa Voodin tarhalla. Tamma riehui ihan hulluna ja aina kun se meinasi antaa kiinni "säikähti" jotain ja käänähti rynnäten toiseen päähän tarhaa. Menneessään pukitteli ja melkein vaihdista heitti maahan piehtaroimaan. Henna puhui puhelimessa ja viereen mennessäni ymmärsin puhelun olevan Mirandalle. Nainen oli itse kaupungilla käymässä, joten lupasi lähteä mahdollisimman nopeasti takaisin tallille. Tervehdittyäni muita menin Voodin tarhaan ja hetken seurasin tamman menoa ja meininkiä. Se tosiiaan riehui vaikka kuinka paljon ja yritti kokoajan olla liikkeessä. Menin keskelle tarhaa tamman reitin viereen, mistä se juoksenteli Teemua kohti, joka kutsui. Pari kertaa Voodi ravaili ohini, mutta kerran sain sen siirtymään käyntiin pyytämällä äänellä. Nappasin tamman naruun ja samalla hetkellä se siirtyi takaisin raviin. - Portti auki, huusin Hennalle. Nainen avasi portin ja me juoksimme portista ulos. Tamma riekkui ja juoksi ympärilläni narun varassa. Tamma yritti lähinnä juosta paniikin oloisissa tilassa nopeasti talliin, joten minun oli myös juostava. Teemu otti pika spurtin, jotta ehti avaamaan ovea ja tallissa sama juoksentelu alkoi. hetkeksi kun sain tamman seisahtumaan, niin näin sen tärisevän. - Voisikoahan sillä olla vaan niin kylmä että se juoksee sen vuoksi. Kokeillaan pestäse ja katotaan rauhoittuuko sillä. Jos ei niin sitten sillä voisi olla ähky ja sen vuoksi noin levoton, sanoin hennalle samalla kuin yritin pitää tammaa jotenkin kurissa. Pesarissa tamma steppasi ja Teemu auttoi pitämään sitä aloillaan. Aloitin lähes kuumalla suihkutuksella. Pesari alkoi täyttymään kuumasta vesihöyrystä ja tamma asettui aloilleen. Teemu valmisteli saippuan ämpoäriin, jonka jälkeen yhdessä hankasimme tamman turkin puhtaaksi. Jalat pestiin laimentamattomalla shampoollaa, jonka jälkeen vuorossa oli hännän hankaus. Huuhtelin tamman huolella käyttäen apuna lähinnä omaa kättä, kun minusta aina tuntuu että harjalla ei tunne koska saippua on poissa. Hännän huuhtelu oli nopea ja rivakka, jonka jälkeen laitoin häntään hoitoaineen. Jalkojen huuhtelussa olin erityisen huolellinen etenkin vuohiskuoppien huuhtelusta. Tamma kuivattiin ja hännästä huuhdoin hoitoaineen pois. Paljon loimia päälle, jotta pysyisi lämpimänä. Kerrokset olivat: verkko-, iso villa viltti, fleece-, villa-, ja päälimmäiseksi vielä joku vanha kevyttoppaloimi. Tamma silti vielä hiukan tutusi, joten kun vein sen karsinaan hain tee,mun luvalla vielä heinää, jotta syödessään pitäisi itsensä paremmin lämpöisenä. Olipahan operaatio. Samalla kun tamma evästi menin karsinaan shine pullon kanssa ja suihkuttelin häntään. Harjasin hännä selväksi ja letitin sen. Kääräisin hännän pinteliin., jotta se kuivahtaisi hiukan nopeammin tai ainankin se jäisi vain kosteaksi. -No nyt se on pesty ja onnellinen. Jos se tulee tunnille, niin kannattaa varmaan pitää loimea. En tiedä ehtiikö se kuivahtaa. Voisitko kysyä Mirandalta tai Venniltä voisiko Voodikin alkaa tarhailemaan loimitettuna, kun sillä selkeästi oli ollut kylmä ja sen vuoksi riehunut ja piehtaroinut kuin hullu. Sen kannattaa antaa nyt vaan rauhoittua ja vaihtaa kuivia loimia tarvittaessa. Voitko Teemu hoitaa sen, niin pääsen takaisin toimistotöihin, muummuassa tilaamaan rehuja ja kuivikkeita sekä varaamaan hierojan aikoja ja kengittäjää kolmelle tallille. Melkoinen rumba tiedossa viellä. Lähinnä siis soittelen talleille ja kysyn mitä siellä tarvitaan ja käyn tämän kuun kirjanpitoa lävitse, sanoin toimistossa Hennalle ja Teemulle. Henna rupesikin soittelemaan samantien Mirandalle ja Vennille. Teemu lupasi hoitaa loimien vaihdot. Lähtiessäni tarkastin vielä tamman olevan rauhallinen. Se ei enään tärissytkään, joten tuskin tulee mitään ongelmia. Katsotaan jos vaikka myöhemmin tulisin käymään viellä tallilla ja mahdollisesti tunnilla.
|
|
|
Post by Miranda on Oct 30, 2014 13:06:33 GMT 2
Hui, olipas Voodilla känkkäränkkäpäivä! Onneksi tamma kuitenkin saatiin sisälle ja lämpimään . En ehkä olisi aloittanut suihkutusta lähes kuumalla vedellä, sillä jos eläin tai ihminen on oikeasti kylmettynyt, lämmittäminen pitää tehdä hitaasti, sillä tilanne on hengenvaarallinen jos kylmää verta lähtee vaikkapa raajoista liikkeelle turhan nopeasti. Tamma kuitenkin on nyt lämpimästi loimitettuna tallissa ja näyttää olevan kunnossa. Hoitajakohtainen tehtävä suoritettu, saat tästä 15v€ + 2ap + 2lp, ja tehtävästä loimen MWS Boutiquesta! Jätän loimitusohjeen kysymysmerkkinä Vennille kun hän hevosen omistaa, mutta sateella ja kurakelillä ainakin sadeloimi voisi olla paikallaan. // edit: muokkailin loimitusohjeita hieman paremmin Voodille sopivaksi -Venn
|
|
|
Post by norpatar on Nov 2, 2014 15:39:14 GMT 2
Ensimmäinen treenikerta
Ajellessani tallille soitin matkalla Ninalle, että olen tulossa. Nina oli lupautunut valvomaan minua, kun ratsastan Voodilla tänään ensimmäistäkertaa itsenäisesti. Olin innoissani, koska nyt pääse treenaamaan tuleviin kilpailuihin, mikäli Venn antaa minulle luvan osallistua kilpailuihin. Tavoitteena olisi kisanta nyt alkuun hA-luokkia ja mahdollisesti ennen joulua nousta jo vaativa B tasolle. Voodihan on osaava, mutta meidän yhteistyö täytyy ensin hioutua tiiviimmäksi. Tallin pihassa kiiruhdin suoraan tarhasta hakemaan Voodia. Tamman jalat olivatjärkyttävässä mutaliejussa uitetut, joten päädyimme suoraan pesariin, jossa pesaisin jalat pikaisesti ja kuivasin ne. Siirryimme käytävälle ja samalal Nina saapui Mannan kanssa sisälle. Hekin päätyivät pesarin kautta hoitotoimiin. Käväisin viahtamassa vaatteet ja otin samalla Voodin harjat kaapista ja uuden satulahuopamme. Sain palkaksi kuukauden hoitajana ruskean kukka huovan, jonka ajattelin laittaa nyt Voodille. Palatessa kaapiltanappasin mukaan myös satulan ja suitset. Riisuin tammalta loimen pois ja aloin harjata sitä. Neiti oli piehtaroinut, joten kävin ravistelemassa loimen ulkona ja vein sen kuivariin roikkumaan. Puhdistin kaviot, jonka jälkeen aloin pintelöimään etujalkoja. Pintelöinnin jälkeen laitoin suojat takajalkoihin. Huovan vaihto ja satula selkään. Yllätyin kuinka aloillaan Voodi oli nostaessani satulan selkään ja asetellessani sitä paikoilleen. Ensimmäinen kiukkuaminen ja liikahtelu tapahtui ottaessani mahavyötä laittaakseni sen kiinni. Rauhoittelin äänellä ja kiinnitin vyön hyvin löysälle. Laitoin tässä välissä kypärän päähän ja takin päälle, jonka jälkeen lämmitin hiukan kuolaimia. Vilaisin missä vaiheessa Nina on ja hän satuloi tällä hetkellä. Riimu kaulalle, jonka jälkeen suitset päähän. Irroitin riimun ja laitoin martingaalin kiinni mahavyöhön. Heitin villaviltin Voodin selkään ja lähdin taluttamaan tammaa kentälle. - Meen jo kentälle taluttelee. Nousen kyytin vasta kun tuut, huikkasin mennessäni Ninalle, joka vastasi tulevan sa hyvin piaan perässä. Taluttelin tammaa kentällä tovin molempiin suuntiin ja mittailin jalustimia jo valmiiksi. asteittain kiristin vyötä, jotta tammaa ei ällöttäisi niin valtavasti. Ninan saapuessa Mannan kanssa kentälle nousin minkäkin selkään. Voodi seisoi kiltisti aloillaan ja tuntui olevan hiukan ihmeissään, kun kentällä ei ollut Hennaa tai muita tuttuja hevosia. Manann kanssa se on vain muutamalla tunnilla ollut ja mitä tarhoissa ovat toisilleen huudelleet ja tallissa nähneet. Aloitin rauhallisesti vapain ohjin käyntiä. Voodi oli hyvin reipas, mutta kuunteli hyvin istuntaani. Olin tarkka etten myötäilisi liikaa käynnissä, jotta tamma ei ottaisi istunnastani lisä vauhtia. Keräilin parin kierroksen jälkeen ohjia tuntumalle ja aloin ratsastaa Voodia ohjan ja pohkeen väliin. Tamma oli hiukan kireän oloinen ja vastusteli ohjastuntumaan, mutta en antanut periksi, vaan jatkoin pitkiä taivutuksia ja asettelin ajoittain Voodia myös ulos. Pikkuhiljaa aloin tekemään sukutaivutuksia pitkille sivuille, kun tuntui että tamma kaipaa jotain lisäpuuhaa. Käynnissä alkoi sujua ja Voodi kulki nyt selkä ylhäällä kiltisti kuolaintuntumalla. Siirsin tamman kevyeeseen raviin ja aloin toteuttaa ravissa saman kaltaista kaavaa kuin käynnissä. Paljon voltteja ja ympyröitä muutamia kiemurauria ja pikku pätkiä sulkutaivuttuksia. Verryttelylaukassa oli mielenkiintoisia hetkiä, mutta onneksi mitään isompaa ei tapahtunut. Nina valvoi meitä samalla kun ratsasti Mannaansa ja sainkin tarvittaessa neuvoja Ninalta, kun kentälle ei ole peilejä, niin virheitä on hakanala korjata. Onneksi Nina auttoi ja onnistuin esimerkiksi raviväistöissä puhtaasti. Meinasin tuupata tamman pyllyn kokoajan etuosan eteen ja Nina katsoi parikertaa sopivan väistöasteen. Kokeilimme myös laukkaväistöä ja Voodi oli aivan mahtava. Annoin tamman hetken kävellä väistöjen jälkeen. Hetken kuluttua keräsin ohjat tuntumalle ja siirryin kevyeeseen raviin. Aloin ratsastamaan loppuraveja, jossa tamam saisi venyttää eteen alas mahdollisimman pyöreäksi. Voodi liikkui upeasti ja se tuntui hyvälle. Super hyvällä fiiliksellä jään odottamaan Vennin vastausta kilpailemisesta. Talliin päästyäni otin martingaalin irti ja vaihdoin suitset riimuun. Otin pintelit ja suojat pois. Pintelit vein kuivumaan kuivariin ja suojat paikoilleen putsauksen jälkeen. Harjasin tamman, jonka jälkeen laitoin sille hetkeksi kuivatusloimen ja karsinaan. Päiväheinä aika alkoi olla, joten vein tammalle karsinaan heinät. Nina lupasi heittaa Voodin pihalle, kun se on syönnyt. Hän liikuttaa viellä Angien, niin sen jälkeen tamma on varmaankin jo kuivahtanut. Lisäksi aamun usva on jo laskenut, joten tamma ei loimeakaan tarvitse. Sillä oli aamust ollut loimi kun oli ollut sen veran kostea ilmasto.
|
|
|
Post by Venn on Nov 12, 2014 19:11:50 GMT 2
Ennen joulua jo VaB:tä, tulee kyllä kiire treeniaikataulu, muttei tietenkään mahdotonta mutta ihan mukava eka treenikerta, hyvä että alkoi jo sujua. Toivottavasti pärjäätte sitten, tulenkin ainakin ensimmäisiin kisoihin pitämään peukkua (ja ratsastamaan itsekkin, heh) Tarinasta bongailin sieltä täältä tavallista enemmän kirjoitusvirheitä, voi harmi, laski hieman kokonaispalkkaa. Voodi taisi (yllättäen kyllä) nauttia siitä, kun sen pesit sen jalat Annan tästä 1lp+1ap+10v€ :>
|
|