Post by norpatar on Sept 16, 2014 23:10:39 GMT 2
Virallinen nimi: Eleonora Ginster "Norpatar"
Syntymäaika, horoskooppi: 18.07.1992, Rapu
Perheenjäsenet, tärkeimmät ihmiset: Vaari (isän isä) Kustalf Ginster, isä Henrik "Henkka" Ginster (entinen esteratsastaja nyks valmentaja), äiti Lilya "Lilli" Ginster os Aalto (kouluratsastaja) Henkka ja Lilli vastaavat tällähetkellä Suomen tallin pyörityksestä. Vaari asuu Ruotsissa oriaseman tiluksilla. Isoveli Johannes Ginster (vaimo Linda ja tytär Alisa) asuvat Ruotsissa, mutta Johannes kiertaa ajoittein mukanani. Kihlattu Aleksi Vainto, kiertää usein mukanani, kenttäratsastaja kuten minäkin.
Elämäntilanne: Kaksi kotia toinen Ruotsissa ja toinen Suomessa. Mahdollisesti kolmas koti tulossa lähemmäksi Myllykujaa, jos löydetään joku kiva pikku "luola", jonne muuttaa tai mitä pitää tukipisteenä.
Lemmikit: Mukanani kulkee lähes aina jonkin lainen koira eläin. Perheelläni on tapana ottaa huostaan hylättyjä tai kaltoin kohdeltuja eläimiä, joten tarjonta on vaihteleva. Oma cihu, joka asuu Ruotsissa (ei siedä pitkiä matkusteluja) ja tulossa saksanpaimenkoiran pentu.
Hiusten väri: Vaalea luonnostaan, mutta saattaa vaihdella useastikin.
Silmien väri: Vaalean siniset, käytän piilareita, joten ovat joskus myös ruskeat.
Pituus:151cm (melkein kääpiö)
Kolme vahvuutta, kolme heikkoutta:
+ Periksiantamattomuus
+ Positiivisuus
+ Pidän haasteista
- Huono myöntämään omat tappiot
- Liiankin tunteella ajatteleva
- Joskus turhan äänekäs ja pikkutarkka
Luonne: Perusluonteeltani olen toimelias, ystävällinen ja rehellinen. En siedä toisten selkään puukottamista ja usein tästä tulee ongelma. Sanon nimittäin suoraan, jos minua ei joku asia miellytä ja saatan sanoa mielipiteeni päin naamaa, jos joku henkilö tekee mielestäni väärin hevosta tai muita kohtaan. En siedä yhtään hevosten väkivaltaista kohtelua tai oman edun asettamista hevosen edun edelle.
Yleisesti tulen kaikkien kanssa toimeen ja minuun on helppo tutustua. Usein olen keskustlun aloittaja, mutta harvemmin myöskään lopetan keskustelua kesken. Poikkeus on ratsastuksessa. Välikäynneissä, maastossa ja verryttelyn alku-/loppuvaiheessa kykenen rupattelemaan, mutta kun keskityn ratsastukseen en oikeastaan kuule mitä ympärilläni tapahtuu. Lähden mielelläni myös seuraksi kentän laidalle tai juomaan kupposet teetä tallitupaan.
Menneisyys: Hevostaustaa on kokoikäni. Olen syntynyt kilparatsastajien perheeseen ja ensimmäisen oman ponin sain kaksi vuotiaana. Neli vuotiaana osallistuin ensimmäisiin kilpailuihin, jotka olivat seuran mestaruudet estekorkeus maapuomit ja minimestaruus hopeaa mukaan. Meriittejä on sen jälkeen tullut hiukan enemmän ja mainittavan arvoisiakin. Minulla oli pidempi kilpailutauko kenttäkilpailuista kun vuonna 2009 hevoseni kaatui pahasti vesihaudassa ja jäin sen alle. Siitä lähtien olen hiukan kammoksunut veteen hyppyjä, joten hevoseni ovat usein varmoja veden hyppääjiä. Sukelluksesta johtuen sain lievän vesikammon noin muutenkin ja koin ahdistusta laivassa / veneessä. Nykyään kykenen jo olemaan normisti kyseississä kulkuneuvoissa, mutta pitkiä sukelluksi en kykene tekemään tai olemaan hytissä, mistä ei näe ulos.
Olen suorittanut Ruotsissa ensin hevosenhoitaja kouutuksen, jonka jälkeen valmistuin ratsuttajaksi ja opiskelin itselleni vielä valmentaja II-tason koulutuksen. Harkitsen III-taso koulutusta, mutta epäilen ettei aikani riitä siihen. Iltakoulussa olen opiskellut itselleni "oikeankin" ammatin, nimittäin ensihoitaja. En tosin ole työelämässä tällähetkellä ensihoitajan tehtävissä.
Syntymäaika, horoskooppi: 18.07.1992, Rapu
Perheenjäsenet, tärkeimmät ihmiset: Vaari (isän isä) Kustalf Ginster, isä Henrik "Henkka" Ginster (entinen esteratsastaja nyks valmentaja), äiti Lilya "Lilli" Ginster os Aalto (kouluratsastaja) Henkka ja Lilli vastaavat tällähetkellä Suomen tallin pyörityksestä. Vaari asuu Ruotsissa oriaseman tiluksilla. Isoveli Johannes Ginster (vaimo Linda ja tytär Alisa) asuvat Ruotsissa, mutta Johannes kiertaa ajoittein mukanani. Kihlattu Aleksi Vainto, kiertää usein mukanani, kenttäratsastaja kuten minäkin.
Elämäntilanne: Kaksi kotia toinen Ruotsissa ja toinen Suomessa. Mahdollisesti kolmas koti tulossa lähemmäksi Myllykujaa, jos löydetään joku kiva pikku "luola", jonne muuttaa tai mitä pitää tukipisteenä.
Lemmikit: Mukanani kulkee lähes aina jonkin lainen koira eläin. Perheelläni on tapana ottaa huostaan hylättyjä tai kaltoin kohdeltuja eläimiä, joten tarjonta on vaihteleva. Oma cihu, joka asuu Ruotsissa (ei siedä pitkiä matkusteluja) ja tulossa saksanpaimenkoiran pentu.
Hiusten väri: Vaalea luonnostaan, mutta saattaa vaihdella useastikin.
Silmien väri: Vaalean siniset, käytän piilareita, joten ovat joskus myös ruskeat.
Pituus:151cm (melkein kääpiö)
Kolme vahvuutta, kolme heikkoutta:
+ Periksiantamattomuus
+ Positiivisuus
+ Pidän haasteista
- Huono myöntämään omat tappiot
- Liiankin tunteella ajatteleva
- Joskus turhan äänekäs ja pikkutarkka
Luonne: Perusluonteeltani olen toimelias, ystävällinen ja rehellinen. En siedä toisten selkään puukottamista ja usein tästä tulee ongelma. Sanon nimittäin suoraan, jos minua ei joku asia miellytä ja saatan sanoa mielipiteeni päin naamaa, jos joku henkilö tekee mielestäni väärin hevosta tai muita kohtaan. En siedä yhtään hevosten väkivaltaista kohtelua tai oman edun asettamista hevosen edun edelle.
Yleisesti tulen kaikkien kanssa toimeen ja minuun on helppo tutustua. Usein olen keskustlun aloittaja, mutta harvemmin myöskään lopetan keskustelua kesken. Poikkeus on ratsastuksessa. Välikäynneissä, maastossa ja verryttelyn alku-/loppuvaiheessa kykenen rupattelemaan, mutta kun keskityn ratsastukseen en oikeastaan kuule mitä ympärilläni tapahtuu. Lähden mielelläni myös seuraksi kentän laidalle tai juomaan kupposet teetä tallitupaan.
Menneisyys: Hevostaustaa on kokoikäni. Olen syntynyt kilparatsastajien perheeseen ja ensimmäisen oman ponin sain kaksi vuotiaana. Neli vuotiaana osallistuin ensimmäisiin kilpailuihin, jotka olivat seuran mestaruudet estekorkeus maapuomit ja minimestaruus hopeaa mukaan. Meriittejä on sen jälkeen tullut hiukan enemmän ja mainittavan arvoisiakin. Minulla oli pidempi kilpailutauko kenttäkilpailuista kun vuonna 2009 hevoseni kaatui pahasti vesihaudassa ja jäin sen alle. Siitä lähtien olen hiukan kammoksunut veteen hyppyjä, joten hevoseni ovat usein varmoja veden hyppääjiä. Sukelluksesta johtuen sain lievän vesikammon noin muutenkin ja koin ahdistusta laivassa / veneessä. Nykyään kykenen jo olemaan normisti kyseississä kulkuneuvoissa, mutta pitkiä sukelluksi en kykene tekemään tai olemaan hytissä, mistä ei näe ulos.
Olen suorittanut Ruotsissa ensin hevosenhoitaja kouutuksen, jonka jälkeen valmistuin ratsuttajaksi ja opiskelin itselleni vielä valmentaja II-tason koulutuksen. Harkitsen III-taso koulutusta, mutta epäilen ettei aikani riitä siihen. Iltakoulussa olen opiskellut itselleni "oikeankin" ammatin, nimittäin ensihoitaja. En tosin ole työelämässä tällähetkellä ensihoitajan tehtävissä.