Post by Venn on Dec 16, 2014 23:10:03 GMT 2
Koulu I on kaikille avoin kurssi. Kurssin aihepiirinä kouluradan tiet ja askellajit, ja yleisesti kouluratsastuksen perusteet. Kouluratsastus on perustana oikeastaan kaikkeen ratsastamiseen, joten kouluratsastusta on hallittava ennen esteille siirtymistä.
Kurssi pidetään Myllykujan toimistossa ja ratsastuskentällä, sekä siihen kuuluu yksi ratsastustunti. Kurssi suoritetaan tekemällä aiheeseen liittyviä tehtäviä. Kurssille ilmoittaudutaan alle (ei tarkempaa muotoa, ilmoitat vain että aiot kurssin suorittaa), jonka jälkeen palautetaan alempaa löytyvät tehtävät tallin sähköpostiin (myllykujantila@gmail.com) kahden viikon kuluessa. Suorittaminen maksaa hoitajilta 20v€, ja kurssista he saavat käydyksi kaksi koulutuntia, yhden kouluvalmennuksen, 1lp+1ap sekä koulu I -merkin. Ulkopuoliset saavat suorituksestaan diplomin.
Infopaketti
Kouluratsastuksella on pitkät juuret. Ensimmäinen tunnettu ratsastusopas on kreikkalaisen Xenoforin kirjoittama, ja opus on vuodelta 420eKr. Kirjaa pidetään edelleen nykyaikaisenkin hevostaidon sekä -koulutuksen kulmakivenä, vaikka uusia suuntauksia, liikkeitä ja tapoja on tullutkin. Kouluratsastus on ollut olympialaji vuodesta 1912.
Kouluratsastuksessa pyritään siihen, että hevonen kulkee notkeasti, tasapainoisesti, joustavasti sekä jäntevästi. Hevonen kuuntelee ratsastajaansa tarkasti, ja hevosta ohjaillaan pienillä, pehmeillä ja huomaamattomilla avuilla. Hevosen ja ratsastajan työskentely on saumatonta, ja sen tulisi näyttää siltä, että hevonen toimii melkein ajatuksen voimalla.
Kouluratsastuskilpailuissa arvioidaan pistein 0-10, mm. seuraavia asioita: hevosen liikeet, askellajit sekä niiden tasaisuus, lennokkuus ja säännöllisyys, hevosen kuuliaisuus ja tarkkaavaisuus, suorituksen täsmällisyys, ratsastajan vaikutus hevoseen, ratsastajan asento, istunta ja avut, oikeiden teiden seuraaminen.
Kouluratsastusluokkia on 12. Luokat ovat helpoimmasta vaativimpaan:
- Helppo D
- Helppo C
- Helppo B
- KN Special
- Helppo A
- Vaativa B
- Vaativa A
- Prix St Georges
- Intermediaire I
- Intermediaire II
- Grand Prix
Lueteltujen luokkien lisäksi on olemassa luokka nimeltä Kür, joka on musiikin säestyksellä esitettävä vapaaohjelma, jonka vaativuustaso voi olla mikä vain, mutta käytännössä yleensä vähintään vaativa.
Aluksi käymme läpi hevosen askellajit. Normaalisti hevosella on kolme askellajia: käynti, ravi, sekä laukka, joka voidaan eritellä vielä erikseen kiitolaukkaan eli neliin. Näiden lisäksi joillakin roduilla on taipumusta osata erikoisaskellajeja, joita kaikki rodut eivät osaa. Näitä ovat mm. paso finon askellaji paso, islanninhevosen töltti, sekä passi (raviurheilussa peitsi).
Käyntiä, ravia, sekä laukkaa voidaan muunnella kokoamalla sekä lisäämällä.
Käynti (toisinsanoen hevosen kävely) on hevosen hitain, nelitahtinen askellaji. Jalat polkevat maahan järjestyksessä vasen takajalka – vasen etujalka – oikea takajalka – oikea etujalka. Saman puolen jalat eivät puhtaassa käynnissä ole irti maasta samanaikaisesti kuin lyhyen hetken, kun etujalka nousee maasta tavallaan pois kohta maahan painuvan takakavion tieltä; jos saman puolen jalat liikkuvat eteen samanaikaisesti, kyse on virheellisenä pidetystä passikäynnistä. Käynnissä hevosen kaula ja pää liikkuvat selkeästi painuen alas aina etujalan ponnistaessa. Käynnissä hevosen jaloista on maassa kerrallaan kaksi tai kolme.
Ravi on kaksitahtinen askellaji: kaksi kaviota laskeutuu aina maahan yhtä aikaa. Ravissa hevonen siirtää vuoron perään ristikkäisiä (diagonaalisia) jalkaparejaan eli oikeaa etujalkaa ja vasenta takajalkaa tai vasenta etujalkaa ja oikeaa takajalkaa. Poljentojen välissä on liitovaihe, jolloin hevosen kaikki jalat ovat yhtä aikaa irti maasta. Ravi on hyvin vakaa askellaji, eikä hevosen tarvitse tehdä suuria tasapainottavia liikkeitä päällään ja kaulallaan. Selän liikkeet sen sijaan voivat olla ratsastajalle melkoisen töyssyttäviä, ja ravissa istumisen oppiminen vie aloittelijalta aina jonkin verran aikaa. Sekä hevosen että ratsastajan rasituksen vähentämiseksi ravia ratsastetaan varsinkin maastossa ja hevosta verrytellessä yleensä keventäen, jolloin ratsastaja hevosen selän liikkeiden energiaa hyväksi käyttäen kohottautuu hiukan satulasta aina jommankumman jalkaparin ollessa maassa. Kentällä kevennetään sisäetujalalle (kentän keskustan puoleiselle etujalalle) eli ollaan irti satulasta, kun tämä jalka on maassa; käytännössä ratsastajan on yleensä helpointa katsoa, että nousee satulasta samaan aikaan kun hevosen ulkoetujalka lähtee siirtymään eteenpäin. Maastossa vaihdetaan kevennystä säännöllisesti, jotta molemmat jalkaparit rasittuvat tasaisesti.
Tavallinen laukka on puhtaana kolmitahtinen askellaji: yksi ristikkäinen jalkapari laskeutuu maahan samanaikaisesti. Laukka on epäsymmetristä, sillä hevosen joko vasen tai oikea puoli johtaa eli liikkuu toisen puolen edellä. Oikeassa laukassa poljentajärjestyksenä on vasen takajalka – oikea taka- ja vasen etujalka – oikea etujalka – liito (kaikki jalat irti maasta), vasemmassa laukassa vastaavasti oikea takajalka – vasen taka- ja oikea etujalka – vasen etujalka – liito.
Laukka voi hajota nelitahtiseksi hevosen laukatessa hyvin hitaasti, jolloin puhutaan "nelitahtisesta" tai "nelitahtihölkötyksestä". Nelitahtista laukkaa pidetään virheellisenä, nelitahtinen laukka on tyypillistä mm. ravuriroduille.
Laukkaan siirtymistä paikalta (seisaalta), käynnistä tai ravista kutsutaan laukannostoksi. Laukka valitaan normaalisti hevosen tasapainon vuoksi siten, että sisäjalka eli kaarteen puoleinen (tai kentän keskustan puoleinen) jalka johtaa: vasempaan kierrokseen ratsastetaan siis vasenta laukkaa, oikeaan oikeaa. Tätä kutsutaan myötälaukaksi. Jos ratsastajan tahdosta ratsastetaankin harjoituksen vuoksi ulkojalan laukkaa, kyseessä on vastalaukka. Muussa tapauksessa ulkojalan laukka on väärää laukkaa. Ristilaukasta puhutaan, kun hevonen laukkaa epäpuhtaasti siten, että sen taka- ja etuosa ovat eri laukassa tai etuosa laukkaa ja takaosa ravaa. Laukan voi vaihtaa vaikkapa oikeasta vasemmaksi joko muutaman käynti- tai raviaskeleen kautta tai niin kutsutusti askeleessa eli yhden askeleen aikana laukassa, jolloin hevonen vaihtaa laukan puolen liitovaiheen aikana. Puhdas laukanvaihto askeleessa vaatii ratsastajalta täsmällistä apujen käyttöä, muuten tuloksena on herkästi ristilaukka.
Tehtävät
Ulkopuoliset voivat käyttää tehtävissä 1 & 2 hevosta Jörö.
1. Millä koulutustasolla hoitohevosesi on kouluratsastuksessa?
2. Selvitit hoitohevosesi koulutustason. Mitä kyseiselle koulutustasolle kuuluu osata?
3. Tutustu koulutustasoihin helppo B ja helppo C. Kokoa tiivistelmä, mitä kaikkea luokkiin kuuluu.
4. Tutustu ratsastusradan teihin. Piirrä kenttäpohjalle (alla) seuraava rata:
Radalle (L-I-C)
Käänny oikeaan kierrokseen (M-R-B)
Tee pääty-ympyrä kohdassa L
Jatka kierrosta, tee voltti kohdassa S
Jatka kierrosta, tee kolmikaarinen kiemuraura aloittaen kohdasta C (C-M-S-B)
Jatka oikeaa kierrosta, käänny keskihalkaisijalle kohdasta S
Linkkivinkkejä:
www.hevosmaailma.net/Sport/ko_luokat.shtml
www.ratsastus.fi/ratsastustietoa/ratsastamaan/ratsastusradan_tiet
ratsastusseuramajoran.sporttisaitti.com/kilpailut/vinkkeja-kouluradalle/
Kurssi pidetään Myllykujan toimistossa ja ratsastuskentällä, sekä siihen kuuluu yksi ratsastustunti. Kurssi suoritetaan tekemällä aiheeseen liittyviä tehtäviä. Kurssille ilmoittaudutaan alle (ei tarkempaa muotoa, ilmoitat vain että aiot kurssin suorittaa), jonka jälkeen palautetaan alempaa löytyvät tehtävät tallin sähköpostiin (myllykujantila@gmail.com) kahden viikon kuluessa. Suorittaminen maksaa hoitajilta 20v€, ja kurssista he saavat käydyksi kaksi koulutuntia, yhden kouluvalmennuksen, 1lp+1ap sekä koulu I -merkin. Ulkopuoliset saavat suorituksestaan diplomin.
Infopaketti
Kouluratsastuksella on pitkät juuret. Ensimmäinen tunnettu ratsastusopas on kreikkalaisen Xenoforin kirjoittama, ja opus on vuodelta 420eKr. Kirjaa pidetään edelleen nykyaikaisenkin hevostaidon sekä -koulutuksen kulmakivenä, vaikka uusia suuntauksia, liikkeitä ja tapoja on tullutkin. Kouluratsastus on ollut olympialaji vuodesta 1912.
Kouluratsastuksessa pyritään siihen, että hevonen kulkee notkeasti, tasapainoisesti, joustavasti sekä jäntevästi. Hevonen kuuntelee ratsastajaansa tarkasti, ja hevosta ohjaillaan pienillä, pehmeillä ja huomaamattomilla avuilla. Hevosen ja ratsastajan työskentely on saumatonta, ja sen tulisi näyttää siltä, että hevonen toimii melkein ajatuksen voimalla.
Kouluratsastuskilpailuissa arvioidaan pistein 0-10, mm. seuraavia asioita: hevosen liikeet, askellajit sekä niiden tasaisuus, lennokkuus ja säännöllisyys, hevosen kuuliaisuus ja tarkkaavaisuus, suorituksen täsmällisyys, ratsastajan vaikutus hevoseen, ratsastajan asento, istunta ja avut, oikeiden teiden seuraaminen.
Kouluratsastusluokkia on 12. Luokat ovat helpoimmasta vaativimpaan:
- Helppo D
- Helppo C
- Helppo B
- KN Special
- Helppo A
- Vaativa B
- Vaativa A
- Prix St Georges
- Intermediaire I
- Intermediaire II
- Grand Prix
Lueteltujen luokkien lisäksi on olemassa luokka nimeltä Kür, joka on musiikin säestyksellä esitettävä vapaaohjelma, jonka vaativuustaso voi olla mikä vain, mutta käytännössä yleensä vähintään vaativa.
Aluksi käymme läpi hevosen askellajit. Normaalisti hevosella on kolme askellajia: käynti, ravi, sekä laukka, joka voidaan eritellä vielä erikseen kiitolaukkaan eli neliin. Näiden lisäksi joillakin roduilla on taipumusta osata erikoisaskellajeja, joita kaikki rodut eivät osaa. Näitä ovat mm. paso finon askellaji paso, islanninhevosen töltti, sekä passi (raviurheilussa peitsi).
Käyntiä, ravia, sekä laukkaa voidaan muunnella kokoamalla sekä lisäämällä.
Käynti (toisinsanoen hevosen kävely) on hevosen hitain, nelitahtinen askellaji. Jalat polkevat maahan järjestyksessä vasen takajalka – vasen etujalka – oikea takajalka – oikea etujalka. Saman puolen jalat eivät puhtaassa käynnissä ole irti maasta samanaikaisesti kuin lyhyen hetken, kun etujalka nousee maasta tavallaan pois kohta maahan painuvan takakavion tieltä; jos saman puolen jalat liikkuvat eteen samanaikaisesti, kyse on virheellisenä pidetystä passikäynnistä. Käynnissä hevosen kaula ja pää liikkuvat selkeästi painuen alas aina etujalan ponnistaessa. Käynnissä hevosen jaloista on maassa kerrallaan kaksi tai kolme.
Ravi on kaksitahtinen askellaji: kaksi kaviota laskeutuu aina maahan yhtä aikaa. Ravissa hevonen siirtää vuoron perään ristikkäisiä (diagonaalisia) jalkaparejaan eli oikeaa etujalkaa ja vasenta takajalkaa tai vasenta etujalkaa ja oikeaa takajalkaa. Poljentojen välissä on liitovaihe, jolloin hevosen kaikki jalat ovat yhtä aikaa irti maasta. Ravi on hyvin vakaa askellaji, eikä hevosen tarvitse tehdä suuria tasapainottavia liikkeitä päällään ja kaulallaan. Selän liikkeet sen sijaan voivat olla ratsastajalle melkoisen töyssyttäviä, ja ravissa istumisen oppiminen vie aloittelijalta aina jonkin verran aikaa. Sekä hevosen että ratsastajan rasituksen vähentämiseksi ravia ratsastetaan varsinkin maastossa ja hevosta verrytellessä yleensä keventäen, jolloin ratsastaja hevosen selän liikkeiden energiaa hyväksi käyttäen kohottautuu hiukan satulasta aina jommankumman jalkaparin ollessa maassa. Kentällä kevennetään sisäetujalalle (kentän keskustan puoleiselle etujalalle) eli ollaan irti satulasta, kun tämä jalka on maassa; käytännössä ratsastajan on yleensä helpointa katsoa, että nousee satulasta samaan aikaan kun hevosen ulkoetujalka lähtee siirtymään eteenpäin. Maastossa vaihdetaan kevennystä säännöllisesti, jotta molemmat jalkaparit rasittuvat tasaisesti.
Tavallinen laukka on puhtaana kolmitahtinen askellaji: yksi ristikkäinen jalkapari laskeutuu maahan samanaikaisesti. Laukka on epäsymmetristä, sillä hevosen joko vasen tai oikea puoli johtaa eli liikkuu toisen puolen edellä. Oikeassa laukassa poljentajärjestyksenä on vasen takajalka – oikea taka- ja vasen etujalka – oikea etujalka – liito (kaikki jalat irti maasta), vasemmassa laukassa vastaavasti oikea takajalka – vasen taka- ja oikea etujalka – vasen etujalka – liito.
Laukka voi hajota nelitahtiseksi hevosen laukatessa hyvin hitaasti, jolloin puhutaan "nelitahtisesta" tai "nelitahtihölkötyksestä". Nelitahtista laukkaa pidetään virheellisenä, nelitahtinen laukka on tyypillistä mm. ravuriroduille.
Laukkaan siirtymistä paikalta (seisaalta), käynnistä tai ravista kutsutaan laukannostoksi. Laukka valitaan normaalisti hevosen tasapainon vuoksi siten, että sisäjalka eli kaarteen puoleinen (tai kentän keskustan puoleinen) jalka johtaa: vasempaan kierrokseen ratsastetaan siis vasenta laukkaa, oikeaan oikeaa. Tätä kutsutaan myötälaukaksi. Jos ratsastajan tahdosta ratsastetaankin harjoituksen vuoksi ulkojalan laukkaa, kyseessä on vastalaukka. Muussa tapauksessa ulkojalan laukka on väärää laukkaa. Ristilaukasta puhutaan, kun hevonen laukkaa epäpuhtaasti siten, että sen taka- ja etuosa ovat eri laukassa tai etuosa laukkaa ja takaosa ravaa. Laukan voi vaihtaa vaikkapa oikeasta vasemmaksi joko muutaman käynti- tai raviaskeleen kautta tai niin kutsutusti askeleessa eli yhden askeleen aikana laukassa, jolloin hevonen vaihtaa laukan puolen liitovaiheen aikana. Puhdas laukanvaihto askeleessa vaatii ratsastajalta täsmällistä apujen käyttöä, muuten tuloksena on herkästi ristilaukka.
Tehtävät
Ulkopuoliset voivat käyttää tehtävissä 1 & 2 hevosta Jörö.
1. Millä koulutustasolla hoitohevosesi on kouluratsastuksessa?
2. Selvitit hoitohevosesi koulutustason. Mitä kyseiselle koulutustasolle kuuluu osata?
3. Tutustu koulutustasoihin helppo B ja helppo C. Kokoa tiivistelmä, mitä kaikkea luokkiin kuuluu.
4. Tutustu ratsastusradan teihin. Piirrä kenttäpohjalle (alla) seuraava rata:
Radalle (L-I-C)
Käänny oikeaan kierrokseen (M-R-B)
Tee pääty-ympyrä kohdassa L
Jatka kierrosta, tee voltti kohdassa S
Jatka kierrosta, tee kolmikaarinen kiemuraura aloittaen kohdasta C (C-M-S-B)
Jatka oikeaa kierrosta, käänny keskihalkaisijalle kohdasta S
Linkkivinkkejä:
www.hevosmaailma.net/Sport/ko_luokat.shtml
www.ratsastus.fi/ratsastustietoa/ratsastamaan/ratsastusradan_tiet
ratsastusseuramajoran.sporttisaitti.com/kilpailut/vinkkeja-kouluradalle/